KOLME PUUTA JOENSUUSTA 1/3: HALOSEN PIHLAJA
Tässä kolme-osaisessa esittelysarjassa kerron kolmesta puusta täällä Joensuussa, jotka ovat kiinnittäneet huomioni. Samalla tutkitaan hieman näiden puiden symbolisia merkityksiä ja kasvilääkinnällistä puolta.
Ensimmäisenä arvojärjestyksessä on puu nimeltä HALOSEN PIHLAJA.
Tämän pihlajan on istuttanut itse presidentti Tarja Halonen tontille, joka sijaitsee Itä-Suomen yliopiston kampusalueella, aivan METLA-talon ja maakunta-arkiston vieressä. Pihlajan alla olevassa laatassa lukee, että tasavallan presidentti Tarja Halonen istutti pihlajan 13.9.2001. Eli pihlaja on saanut jo kasvaa tovin tuosta H-hetkestä. Tätä voisi sanoa myös ”Presidentin Pihlaja”-nimellä. Tämä pihlaja on ehdottomasti kampusalueen merkittävimpiä puita. Presidentin puolisohan on myös väitellyt yliopistossamme ja ollut käsittääkseni myös yliopiston henkilökuntaa.
On tuskin sattumaa, että pihlaja valikoitui puunistutus-seremoniaan paikalle, joka huokuu sivistystä, korkeampaa koulutusta, tutkimusta ja tiedon arkistointia. Sinikka Piipon (Kasvien Maaginen Maailma, 2019, Tammi, s. 309-313) mukaan pihlaja antaa tietoa ja viisautta. ”Pihlaja on suomalaisten pyhä puu ja samoin Euroopan pyhimpinä pidettyjä puita... Marjoja on kutsuttu jumalten ruoaksi, joita sai syödä vain osoittaen samalla kunnioitusta esivanhemmille. Suomessa pihlaja on ollut usein pitämyspuuna (uhripuuna). Kalevalassa sanotaan: ”Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa, pyhät lehvät oksasilla, marjaset sitäkin pyhemmät. Pane pihlajat tulehen, puu valio valkeahen. Kun se verta vuotanevi; niin silloin sota tulevi. Kun on vettä vuotanevi: aina rauhassa elämme.”
Piippo kirjoittaa edelleen, että ”terveellisiä marjoja voi syödä sellaisenaan tai mieluummin valmistettuna mehuksi, nektariksi, simaksi, hilloksi, marmeladiksi, hyytelöksi, siirapiksi tai viiniksi. Niitä voi lisätä leipään tai pannukakkuun. Ne auttavat ripuliin, ummetukseen, peräpukamiin ja puutostiloihin sekä parantavat maksan ja sapen toimintaa. Lehtiä voi juoda teenä, nuoria lehtiä tai silmuja lisätään salaattiin ja käyttää helpottamaan reumatismia ja kihtiä.”
Kaiken kaikkiaan kyseessä on erittäin parantava ja pyhä puu. Olen itse käyttänyt pihjalaa tähän asti lähinnä tekemään siitä kaulakoruja (tiibetiläisiä maloja, joissa on 108 pihlajanmarjaa) ja kuivattuja marjoja muissa jutuissa myös. Inspiroidun nyt tuosta, että marjojahan voisi tosiaan lisätä vaikka lettuihin ja tehdä siitä siirappia tms. Voimaa ja iloa Suomen uskomattomasta luonnosta!
Kun kävin pihlajan luona tänään, oli sen edustalla paljon jäniksen/rusakon jälkiä. Ne risteilivät ympäriinsä pihlajan lähettyvillä. Se on hyvällä paikalla, missä se saa kasvaa rauhassa ja inspiroida ohikulkijoita kauneudellaan.
Hyviä vointeja toivoen myös presidentti Tarja Haloselle; Tervetuloa istuttelemaan puita Joensuuhun toisenkin kerran!
