SHAMANISTINEN MAAILMANKUVA 1/3: KESKINEN

Tämä on 1. kolmesta postauksesta, jossa pähkinänkuoressa shamanistisesta maailmankuvasta.

Keskinen on tämä näkyväinen arkinen maailmamme, jossa kohtaamme ja tallustamme yhdessä luontoperheenä. Keskinen on tämä fyysinen planeetta, jossa kehollisina ihmisinä saamme elää tämän ihmeellisen ja ainutlaatuisen elämän ihmeen verran.

Keskisen aurinko paistaa meille kaikille elollisille samalla tavalla. Aurinko muistuttaa kaiken tasa-arvoisuudesta ja arvokkuudesta. Aurinko on päivätajuntaa, jossa tiedämme asioita siltä pohjalta, mitä materiasta tiedämme ja tutkimme. Konkreettiset asiat näkyvät meille suhteellisen samalla tavalla.

Shamaanin työ keskisessä liittyy siihen ekosysteemiin, mikä on ympärillämme. Keskisen maailmassa saamme ihmetellä luonnon monimuotoisuuden kauneutta ja parantavaa voimaa. Näin keväällä, shamaaninmatkat voivat olla ihan arkitajunnassa mitä ihmeellisimpiä, kun keräilemme yrttejä, kuusenkerkkiä ja ihastelemme muuttolintujen paluuta. Keskisen maailman kauneus häkellyttää, kun heräämme luonnon mittaamattomaan kauneuteen. Tuolloin herännyt ihminen ei käytä luonnon resursseja väärin tai hukkaa aikaansa maailman tuhovoimiin. Näemme tässä maailmassa sen ihmiskunnan potentiaalin, mikä sillä on, kun elämme luonnonviisaudessa.

Shamanistisen työn merkitys ja onnistuminen edellyttää, että osaamme integroida sen mitä osaamme ja saamme tietää tähän fyysiseen todellisuuteen ja omaan arkiseen elämään. Rituaali on se reitti, millä alisen ja ylisen tietoa yhdistämme keskiseen maailmaan. Shamanistisella polulla opit rituaaleista ja seremonioista luomaan pyhää luonnonhenkistä tilaa, jolla kunnioitamme luontoa, esivanhempia, sekä kaikkea tätä elämää.