MUODONMUUTOS

Hampaissa se tuntui ensin.

Kaksi terävää hammasta.

Torahampaat alkoivat muodostua lujaa.

Hampaissa väkeä.

Irvistys.

Ja ne olivat valmiit!

Silmät muuttivat väriä.

Sinisen harmaat.

Ah, miten ihanaa!

Tunsin silmissä jotain uutta katsomisen tapaa.

Karvat alkoivat nousta pystyyn.

Jotain harmaata ja karkeaa.

Omaksi Itsekseni muutuin.

Kaksi korvaa nyt pään yläpuolella.

Ja tarkkaavaisuus huipussaan.

Aloin kiitää lujaa.

Läpi metsien, suon reunaa, läpi niittyjen ja hakkuuaukioiden.

Juoksin, juoksin, juoksin!

Oli tarve juosta ja lujaa!

Se pirullinen osa ihmismäistä energiaa oli saatava pois ja nopeasti!

Se mikä ei toimi minulle enää!

Ihmisen haju oli saatava pois

ja kävin pyörimässä suolammikon ihanan viileässä ja pehmeässä kohdassa, joka oli minua varten.

Rauhoitun hieman

ja läähätin kieli ulkona.

Oli tullut jo keväisen lämmin.

Linnut lauloivat lujaa ympärilläni.

Kuulin ne nyt niin paljon tarkemmin,

että koko maailmani oli linnunlaulua.

Harkitsin, mitä tehdä seuraavaksi.

Nautin pitkistä ja vahvoista kynsistäni,

ja ihan huvin vuoksi aloin kaapimaan maata.

Ihan kuin etsisin jotain.

Se oli vaan älyttömän hauskaa.

En löytänyt mitään,

mutta jätin jälkeni siihen muiden nuuskittavaksi.

Nuuhkaisin kuonollani suomaiseman ilmaa.

Nostin kuononi pystyyn vielä enemmän pystyyn.

Tässä oli hyvää ilmaan.

Nautiskelin.

Olin.

Ja aistin hirvien läsnäolon suon reunassa.

Rapsutin vasemmalta.

Rapsutin oikealta.

Ja jatkoin matkaa.

Jossain kohtaa sain luun suuhuni.

Hymyilin villinä ollessani

ja nautin kaikesta.