KIRJASUOSITUS: Pauliina Kainulainen: Metsämaja. Luontomietiskelyjä maan kielellä. 2023. Kirjapaja.

Olen haltioitunut! Nyt vastaani tuli mitä kiehtovin kirja maan kielellä kirjoitettuna.

Kirjailija on ekoteologi, joka kulkee kuin toinen jalka kristinuskossa ja toinen luontopyhässä, kuitenkin molemmissa kokonaan ja eheästi. Sielunhoitaen yhdessä luonnon kanssa molemmin puolin, pitäytyen siinä mikä on kokonaista ja kaunista. Pohdinnoillaan, runoillaan, rukouksillaan ja luontorituaaleillaan hän kuin syvähoitaa tätä rajapintaa, johon on pohjoisten kansojemme historiassa liittynyt paljon kipua. Kainulainen sirottelee tälle sielun kipukohdalle valkoisia ketokukkia (ks. harjoitus ”Valkoisten kukkien aikaan” s. 30-31) ja miekin saan sielunrauhaa, hyväksyntää ja lempeän kosketuksen.

Tunnen vahvasti kirjailijan läsnäolon sydämessäni lukukokemuksen aikana. Kirjailijasta löydän sielunsiskon, kuin isosiskon, jonka läsnäolo ja ajatusmaailman resonanssi rohkaisee, kannustaa, voimistaa ja lämmittää. Hänen rakkautensa luontoa kohtaan koskettaa syvästi ja helpottaa: Kohtaamme siinä rakkaudessa ja emme ole yksin siinä.

Vaikka osin hänen kristillinen sanastonsa ja maailmansa on minulle vierasta, siinä on kuitenkin niin paljon tuttua, koska olemme siihen lapsena kasvaneet. Jokin tässä eheyttää ne palaset, jotka olen sittemmin halunnut loitontaa. Nyt ne kaikki palaset saavat olla rauhassa tässä (vaikka en niitä kaikkia ymmärtäisi) ja olemme kaikki yhtä Metsämajassa. Metsämaja tekee tärkeimmän tehtävänsä: Yhdessä olemisen, rauhan ja yhteisöllisyyden puolesta.  

Metsämaja antaa tilaa paitsi runoilulle ja mietiskelylle, myös yhteiskunnallisille ja konkreettisille pohdinnoille. Metsämajassa pohditaan, kuinka edistys on määriteltävä maan kielellä ja maan viisaudessa? Mikä on vaatimattomuuden ja kiitollisuuden viisautta? Mitä on uudelleenkytkeytyminen omaan paikkaan ja tehtävään tässä yhteisössä, jossa kaikki elämme yhdessä?

Metsämaja on kokoelma ihastuttavia rituaaleja tai riittejä luontoyhteydessä, oivaltavia tekstejä, tarinoita ja havaintoja mm. kalliomaalauksilta ja omasta puutarhasta, sekä elähdyttäviä runoja ja rukouksia. On inspiroivaa lukea rituaaleista, joista ei ole ennen kuullut. Uskon, että tulen käyttämään näitä, erityisesti kevät- ja kesäaikaan. Sovellan kunnioittavasti osaa kirjan rukouksista vaihtaen niiden kristilliset sanat luonnon sanoihin. Ja jos sinä haluat lukea ne kuten kirjassa, se on hyvä niin <3 Kirjan sivuilla 154-156 on mielenkiintoinen yhteenveto riittien merkityksestä muutoksissa.

Metsämajassa on myös Louhen väkeä! Sivulla 176 Louhi kutsuu tyttäriään ja poikiaan rakentamaan ”kestämättömän kulutuskulttuurin sijalle kohtuullisen lahjatalousyhteiskunnan – todellisen hyvinvointiyhteiskunnan, jossa luonto voi hyvin.” Uusi tulkinta Sammosta on samalla sivulla: Kokonainen kehä, kokonainen maa-ilmanymmärrys.

Metsämaja on kirjana yhtä ihana ja lempeä kuin kirjailija itse. Olen niin iloinen, että Kainulainen asuu täällä lähellä Pohjois-Karjalassa, ja että saan jatkaa hänen kirjojensa lukemista ja keskusteluja. Tuskin maltan odottaa hänen Metsän teologia-kirjan (2013) lukemista, jotta voin oppia lisää, kuinka näitä maailmoja yhdistellään. Lisäksi pöydälläni on jo nyt hänen Syvä työ, hyvä työ- kirjansa (2022), joka on yhteiskuntakritiikki työkulttuurista, ja kannanotto väljempään ja luonnonmukaisempaan elämään.

Lopuksi kirjasta sinivuokkojen viesti (s. 41):

Käänny kohti aurinkoa

lyhyen elämäsi ajan.

Muista rakkaita edesmenneitä,

suuret puut heidän muistolehtonaan.

Kytkeydy puihin, kosketa niitä kunnioittaen.

Kytkeydy ajan ja paikan rajat ylittävään rakkauteen.

Lämmin suositukseni astua Metsämajaan!