Olethan kuka olet

Jokunen viikko sitten sain sympaattisen viestin, kun erään 5. luokkalaisen lapsen perheenjäsen kysyi haluaisinko osallistua tytön koulutehtävään. Koulusta oli tullut tehtävä, että pitäisi haastatella jotain ammattia harjoittavaa. Tyttö oli keksinyt, että haluaisi haastatella shamaania. Vanhemmille tuli mieleen minut, koska tiesivät shamanistisesta opetus- ja harjoitustoiminnastani. Sain kuitenkin myöhemmin viestin, että opettaja ei halunnut haastattelujen koskevan ”henkistä työtä tekeviä”. Haluan nyt uskoa, että tämä koskee yhtälailla vaikka seurakunnan työntekijää tai vaikka joogaopettajaa. Tämä ei kosketa ainoastaan shamaaniutta, eihän?

Tämä sai mukavasti energiatasot nousemaan. Jos henkisyys rajataan koulussa pois, mitä lapsille tapahtuu? Miksi henkisiä ammatteja ei voi esitellä vaihtoehtona? Muistan itse oman ajatukseni lapsena, että haluaisin tulla papiksi, mutta en tiennyt mitä vaihtoehtoja sen ilmentymiselle voisi olla. Olisiko joku osannut kertoa? Miksi tietoa vaihtoehdoista rajataan?

Henkinen aspekti on osa ihmisen kokonaisuuden kokemusta. Se on osa sielua. Jos kouluopetus on riisuttu henkisyydestä ja edes sen mainitsemisesta, mihin se johtaa? Katoaako lapsen kokemuspiiristä jotain?

Shamaaniudessa puhutaan sielunpalautuksesta, mitä tarvitaan mikäli ihmisen sielusta on kadonnut osia. Mikäli ihmisellä ei ole kokonainen sielu -eli hän ei tunne itseään kokonaan - se voi ilmetä erilaisina fyysisinä tai mentaalisina sairauksina, tai emotionaalisena epätasapainona. Siksipä kysynkin, että miksi yhä useammalla lapsella on jo alakoulussa lääkityksiä? Miksi lapset ja nuoret sairastuvat ja jopa masentuvat? Mikä on heidän kokonaisuuden kokemuksensa? Miten kadonnut yhteys omaan alkuperäiseen henkiseen viisaustraditioon vaikuttaa tähän?

Oma teoriani on, että irrallisuutemme henkisestä kulttuuristamme ja täten itsestämme kokonaisuutena on kaiken kollektiivisen henkisen pahoinvoinnin taustalla. Sadat tuhannet suomalaiset syövät mieliala- ja masennuslääkkeitä. Mutta kukaanhan ei halua shamaania kuunnella, mikä tähän olisi avuksi? Haluamme vain kasvattaa lääkkeitä syövien lasten ja aikuisten määrää? Uskomme, että vain lääkkeet auttavat ja mistään henkisestä ei voi olla kyse?

On hälyttävää, että olemme päässeet tähän tilanteeseen, jossa 5. luokkalaisille estetään esittelemästä shamaanin ”ammattia”. Miksi 5. luokkalaisille ei voi kertoa suomalaisten alkuperäisestä henkisestä traditiosta? Onko uskonnollisen kolonisaatiomme trauma todella vielä tällainen 2020-luvulla?

Rauhoitun. Tiedän, että on monta jotka muistavat kulttuurinsa ja vanhat ammattinsa jälleen, vaikka heitä on yritetty kaikin tavoin estää. Myös 5. luokkalainen tyttö muisti, vaikka häntä estettiinkin perehtymässä aiheeseen. Suomalaisilla on vielä toivoa muistaa keitä he ovat.

Helena