Visio Kolin roolista shamanistisena keskuspaikkana
Suljen silmäni ja istun Akka-Kolilla. Aurinko paistaa, ja käy lempeä tuuli. Katson avaraa maisemaa ja hymyilen. Kyllä, näin meidän on tehtävä...
Tällä hetkellä Koli vielä nukkuu. Muutamat tontut jo häärivät sen laitamilla, ja useammatkin shamaani-sielukkaat ovat alkaneet keskittyä sen tarjoamiin suojakohtiin. Tämä paikka on kuin tulivuori, joka on muhinut pitkään. Ikuisia aikoja. Tulivuori, joka odottaa sitä ainutkertaista, vapauttavaa H-hetkeä, kun se päästää sisuksissaan palavasti kuplivan aineksensa, Äiti Maan voimakkaan massan. Sen TÄYTYY päästää se vapaaksi, koska se on sen luonto. Se on se hetki, jolloin se päästää sisuksistaan mahtavan karjaisun. Pian kaikki lähistöllä alkaa sulaa.
Näin metaforisen alun sanelemana, annan unelman nukkuvan Kolin potentiaalista avautua. Annan toiveikkuuteni herätä kuin se kukka, joka sen vanhimman kuusen juurella pystyy kukkimaan. Koska vanhan kuusen varjo on sen verran lempeä, että saan sen valon minkä tarvitsen, ja voin hyvin. Olen hyvin toiveikas, koska tämä on toteni, ja tätä kohti olen menossa.
Visioni ja unelmani Kolin potentiaalista on tämä:
Eletään vuotta 2026. Koli on alkanut suurella voimalla heräämään ikiaikaisen luontonsa laajempaan merkitykseen. Kuin itse Koli olisi alkamassa ottamaan kontaktia juuriensa syvimpään voimaan, ulottuen planeetan sisuksien kuumimpaan massaan. Koli on erittäin vanha, joten vanhuksella kestää herätä. ”Kärsivällisyyttä lapset”, Koli murisee, kun ottaa Reinot jalkaansa. Onneksi vanhus herää myös aikaisin, ja juuri siihen oikeaan aikaan, kun ihmiskunnan aamun sarastuksen laulut soivat.
On vihdoin vuosi 2026. Kolilla on useita shamanistisia toimijoita ja kansanparantajia. Useat shamanistiset toimijat ovat joko päteviä käsityöläisiä, lämminhenkisiä äitejä ja isejä, sekä useat heistä akateemisesti tai luovasti koulutettuja moniosaajia. Moni on nuori tai keski-ikäinen. Arvostus ja kiinnostus vanhoihin perinteisiin ja kädentaitoihin on voimakas, ja monen elämäntehtävä kietoutuu niiden ympärille. Kalevalainen kulttuurisuus on alkanut avautua uudella tasolla, ja kenties vasta nyt pystymme edes lukemaan, mistä oikein on kysymys.
Kolilla on shamanismin ja kansanparannuksen keskus Karhun Talo, joka toimii yhtenä tärkeänä keskittymänä, tarjoten ammattitaitoisesti ja monipuolisesti paikallisten kansanparantajien ja shamanistisen parantajien palveluita. Karhun Talo ei ole ainoa keskittymä, vaan ympäri Kolia on useita vahvoja shamanistisia kiintokohtia ja yrityksiä, jotka muodostavat voimallisen yhteistyö- ja palveluverkoston. Tämä verkosto on alkanut profiloimaan Kolia suomalaisena shamanismin keskittymänä. Se ”profilointi” tulee luonnostaan, se on sen omin luonto. Tämä on huomioitu nyt myös matkailullisesti, ja tästä on syntymässä kauan-kaivattu, luonnollinen suunta Kolin matkailun menetystarinalle. Matkailijat ympäri Suomen ja kansainvälisesti haluavat matkustaa Kolille, ja vierailla eri shamanististen toimijoiden luona hoidoissa, seremonioissa, opastetuilla luontoretkillä, kursseilla ja retriiteillä. Ympäri Kolia viehättävät myös kansainväliset ja paikalliset ympäristötaideteokset, ja vuosittaisen Kolin ympäristötaidefestivaalin merkitys on noussut. On kiehtovaa, missä kohtaa se seuraava visionäärinen himmeli roikkuu, perinteisellä käsityötaidolla tehtynä.
Palvelujen tarjonta on korkealuokkaista ja luovaa, jonka paikallisten yrittäjien ja luovan alan ammattilaisten yhteistyö on mahdollistanut. Kaikkialla huokuu lempeä ja ystävällinen yhteistyön Henki, joka välittyy kaikille Kolilla vieraileville ja työskenteleville. Matkailijat näkevät, kuinka veljellisesti ja sisarellisesti paikalliset toimijat työsketelevät, ja koko paikassa huokuu erikoinen rauhan tunnelma. Tällä matkailulla on merkitys. Se on hyvinvoinnin, syvän luontoyhteyden, ja ihmisen tietoisuuden puolesta. Tulemme kaikki Kolille heräämään. Käytännössä ja vertauskuvallisesti todella.
Matkailullinen profiloituminen, yleisen tietoisuuden lisääntyminen, ja shamanististen ammattilaisten korkea tieto-taito yhdistettynä luovaan toimintaan, yhteistyön merkityksen korostuminen, sekä yritys-osaaminen, ovat kaikki luoneet työpaikkoja kansanparantajille ja shamanistisille toimijoille. Tämä noususuhdanne on lisännyt työpaikkoja myös muilla aloilla, kuten matkailulalalle, käsityöläisille, kaupan alalle jne. Kolin matkustajamäärät ovat huomattavasti lisääntyneet vuosi vuodelta. Kolin yleisen matkailusektorin ja kansallispuiston rohkeus profiloitua shamanistisesti on ollut osaltaan tärkeässä roolissa Kolin luonnon nostattamisessa. Kolin huippuilla ei enää vierailla muutaman minuutin kävelyretkenä, vaan vierailut ovat saaneet syvemmän ulottuvuuden. Ne ovat pyhiinvaelluksia yhdelle maailman merkittävimmistä luontokohteista. Meiltä löytyy tämä kristallivuori Suomesta.
Kolin toimiessa eräänlaisena kehitysmoottorina, koko Pielisen alue on alkanut kehittyä. Shamanistinen toiminta on herättänyt ihmisten tietoisuuden Pielisestä suomalaisena pyhänä järvenä. Pielisen ympärillä löytyvät ikiaikaiset shamanistiset pyhät kohteet ovat alkaneet tulla uudelleen tutuiksi, ja uusia voimakohtia löytyy koko ajan. Koli ja Pielinen muodostavat vastaavan kokonaisuuden, kuin Tiibetissä muodostavat pyhän Kailashin vuori ja Manasarovarin järvi. Niitä kierretään pyhiinvaelluksilla, ja niiden lähistöllä todistetaan monenlaisia ihmeitä.
Tulevina vuosina matkailijamäärät kasvavat ja kansainvälistyvät yhä edelleen. Kolilla tapahtuvat hoidot, seremoniat, taide- ja kulttuuritapahtumat, sekä muut aktiviteetit inspiroivat ihmisiä ja ryhmiä ympäri maailmaa Kokemaan Koli. Majoitus- ja ravintolatilat shamanististen hoitopaikkojen lisäksi ovat arkkitehtonisesti viehättäviä ja inspiroivat ainutlaatuisuudellaan myös esteettisesti. Ympäristöön ja kulttuuriin soveltuvat ja ympäristöllisesti kestävät arkkitehtoniset ratkaisut tuovat osaltaan kansainvälistä näkyvyyttä Kolille. Tähän halutaan investoida.
Kaikessa tässä muutosprosessissa avaintekijöinä ovat shamanistiset toimijat, joita konsultoidaan ja joiden näkemykseen turvaudutaan Kolin kehittämisessä. He Tietävät. Vanhukset ovat alkaneet puhua, mutta he tulevat usein nuoressa kehossa. Meininki on iloinen, inspiroiva ja kehitystä luova. Koli on kotimme. Nöyrinä ja kiitollisina siitä, että voimme tässä paratiisissa asua, pidämme huolta kaikesta eläväisestä täällä. Oravakin tuli esiin, kun nyt tämän kirjoitin sinulle.
On vuosi 2026. Ihanaa, kuinka vaivattomasti ja yllättävän nopeasti kaikki lopulta tapahtui. Enpä olisi uskonut, vaikka nimenomaan uskoin kuitenkin. Tuntuu niin hyvältä. Tuntuu niin rauhalliselta. Kaikki on nyt vihdoin tässä. Olen täällä sisarieni ja veljieni kanssa, ja lapsemme voivat leikkiä täällä. Meillä on vapaat kädet rakentaa tätä visiota, ja olemme todellakin saavuttaneet tämän kaiken yhdessä.
Odotan jo huomista kokousta, koska taas saan kuulla jotain yhä inspiroivempaa. Aina joku yllättää, jollain yhä hurjemman ihanemmalla idealla. Jo hymyilyttää, vaikka en ole vielä edes kuullut sitä. Tunnen sen jo nyt, sydämessäni sykkivänä ilona.
Nyt kuitenkin, otan ensin rumpuni esiin, ja valmistaudun kunnolla....
*
(artikkeli on kirjoitettu Suomen Shamaaniseuran KUMU-lehteen vuodelle 2019, mutta en tiedä, onko sitä julkaistu.)