AVUN PYYTÄMISESTÄ

”Shaman works by asking for help”. “Shamaani tekee työtään apua pyytämällä.”

Nämä ovat shamaani Jonathan Horwitzin sanat. Jonathan on skandinaavisen shamanistisen keskuksen perustaja, oikea ”isoisä”-shamaani.

Tähän lyhyeen lauseeseen sisältyy suuri oppi. Shamaanin tehtävä on pyytää apua.

Shamaani pyytää apua henkioppailta. Henkioppaat voivat olla henkiolentoja, entiteettejä, enkeleitä, maahisia, peikkoja, menninkäisiä, keijuja, voimaeläimiä, guruja, pyhimyksiä, esi-isiä, tähtioppaita, tai mitä tahansa muita rakkautta välittäviä luonto-olentoja.

Shamaani pyytää myös apua ihan tavallisilta ihmisiltä, jos sitä tarvitsee; naapureilta, ystäviltä, heimolaisilta, hammaslääkäriltä, tai keneltä tahansa, aikaan ja paikkaan soveliaalta tyypiltä.

On tavattoman nöyrää pyytää apua. En jaksa yksin. En pysty enää. En osaa. En tiedä mitä tehdä. En tiedä, mistä aloittaa. Mikä voi nostaa ylöspäin?

Useat meistä shamaani-kokelaista ovat tottuneet toimimaan ja pärjäämään yksin. Olemme ehkä niitä, joiden on ollut jo pienestä pitäen pärjättävä yksin, koska läsnäolevan aikuisen henkis-emotionaalista, tai edes fyysistä, tukea ei ole ollut saatavilla. Tai kenties omatoimisuus ja tietty erakkomaisuus on ollut ominainen luonteenpiirre jo lapsesta. Olemme viihtyneet yksin, ja tottuneet tekemään juttuja omalla tavalla. Ei ole tarvinnut paljoa apua kysellä. Kenties monet identioivat itsensä niiksi, jotka antavat apua, eivätkä helposti kysele sitä muilta. Joskus taas on helpompi katsoa yleismaailmallista tilannetta, ja pyytää rukouksissa apua suurille teemoille kuten nälänhätään tai maailmankonflekteihin, kuin katsoa omaan napaan, ja kuinka paljon siellä apua tarvitaan. On niin nöyrää pyytää apua itselleen. ”Onhan maailmassa niin paljon tärkeämpiäkin asioita kuin minä.” On niin hämmentävän suuri sydämenavaus osoittaa itselleen suurinta rakkautta itseään kohtaan. Olenkin niin suuren rakkauden arvoinen. Uskallanko todella edes katsoa, kuinka suuren rakkauden arvoinen olen?

Tähän hetkeen tulee heimoviestinä, että nyt on avunpyynnön aika. Meillä kaikilla on varmasti JOTAIN, johon tarvitsemme toisten apua. Olipa se vinkki uuteen hiustyyliin tai jotain jopa syvällisempää. Apu voi olla henkistä, käytännöllistä, tai taikamaista. Opetellaan yhdessä pyytämään apua, ja avaudutaan avulle.  Kun luet tämän kirjeen, voit sanoa tai huutaa maailmankaikkeudelle:  ”APUA!”.